Pieni käsi puristaa vanhemman sormea, isosisarus yrittää pidätellä hymyä ja taapero päättää juuri kuvaushetkellä tutkia studion lattiaa. Siinä on perhekuvauksen todellinen alku. Perhekuvaus lasten kanssa studiolla ei edellytä, että kaikki seisovat liikkumatta ja katsovat kameraan samaan aikaan. Parhaimmillaan se on yhteinen, rauhallinen hetki, jossa perheen läheisyys, ilmeet ja omat tavat tulla näkyviksi.
Lapsiperheessä päivät vaihtuvat nopeasti. Yhtenä vuonna sylissä istuu vauva, seuraavana samainen lapsi on jo täynnä omia ajatuksiaan ja vauhtia. Ammattimaisesti toteutettu perhekuva säilyttää enemmän kuin kasvot: se tallentaa sen, miltä juuri tämä elämänvaihe tuntui. Studiokuvauksessa kuvaaja huolehtii valosta, sommittelusta ja tilanteen etenemisestä, jotta perhe voi keskittyä olemaan yhdessä.
Miksi studio sopii lapsiperheen kuvaukseen?
Studiossa kuvaushetki rakentuu tarkoituksella perheelle. Sää, vuodenaika tai ulkopuolisten katseet eivät määritä onnistumista, ja valaistus pysyy kauniina koko kuvauksen ajan. Helsingin keskustassa sijaitseva studio tarjoaa myös helpon kohteen päivän muiden menojen keskelle: kuvauspäivän ei tarvitse olla retkikunta, vaan sovittu yhteinen pysähdys.
Moni vanhempi pohtii etukäteen, osaako lapsi olla kuvattavana. Useimmiten kysymys on turha. Lapsen ei tarvitse osata poseerata eikä hänen tarvitse olla reipas jokaista hetkeä. Kuvaajan tehtävä on kohdata lapsi hänen omalla tavallaan, antaa aikaa tutustua tilaan ja löytää sellainen rytmi, jossa lapsi uskaltaa olla oma itsensä. Toiselle se tarkoittaa juttelua ja leikkiä, toiselle rauhallista sylihetkeä vanhemman vieressä.
Studio tuo kuviin myös ajattomuutta. Kun tausta ja valo ovat harkittuja, huomio kiinnittyy perheeseen eikä ympäristön sattumanvaraisiin yksityiskohtiin. Lopputulos voi olla klassinen muotokuva, herkkä sisaruskuva tai rennompi perhepotretti. Tyyli valitaan perheen toiveiden mukaan.
Perhekuvaus lasten kanssa studiolla alkaa valmistautumisesta
Hyvä valmistautuminen ei tarkoita täydellisyyden tavoittelua. Se tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että kuvauspäivälle jätetään riittävästi aikaa. Jos mahdollista, kuvausaika kannattaa valita lapsen päivärytmiä kunnioittaen. Nälkäinen, väsynyt tai juuri herännyt lapsi voi tarvita enemmän aikaa lämmetäkseen tilanteeseen – ja sekin on täysin sallittua.
Kerro lapselle etukäteen yksinkertaisesti, minne ollaan menossa. Pienelle lapselle riittää, että luvassa on paikka, jossa otetaan kuvia yhdessä äidin, isän tai läheisten kanssa. Kuvauksesta ei tarvitse tehdä suurta suoritusta. Kun aikuinen suhtautuu hetkeen levollisesti, lapsikin aistii, että paikassa on turvallista olla.
Mukana voi olla pieni, lapselle rakas esine, jos se tuo turvaa. Pehmolelu, oma viltti tai jokin merkityksellinen pieni yksityiskohta voi myös kertoa kuvassa tästä elämänvaiheesta. Toisinaan esine jää lopulta sivuun, toisinaan siitä tulee kuvan tärkeä osa. Molemmat ovat hyviä vaihtoehtoja.
Vaatteissa tärkeintä on tunnistettavuus
Perhekuvaan ei tarvita yhdenmukaisia asuja, mutta kokonaisuus näyttää usein rauhalliselta, kun sävyt ja materiaalit sopivat toisiinsa. Pehmeät, hillityt värit, luonnonmateriaalit ja vaatteet, joissa on helppo liikkua, toimivat studiossa kauniisti. Voimakkaat logot, suuret tekstit ja hyvin levottomat kuosit voivat kiinnittää huomiota kasvojen sijasta.
Silti tärkein sääntö on, että vaatteiden tulee tuntua omilta. Jos lapsi inhoaa kauluspaitaa tai vanhempi ei viihdy juhlamekossa, epämukavuus voi näkyä ilmeissä. Valitkaa mieluummin siistit, hyvin istuvat vaatteet, joissa jokainen voi olla luontevasti. Yksi perheenjäsen voi käyttää hieman tummempaa sävyä ja toinen vaaleampaa – pienet erot tuovat kuvaan syvyyttä ilman, että kokonaisuudesta tulee liian tarkkaan rakennettu.
Varavaate lapselle on käytännöllinen ajatus, etenkin vauvojen ja taaperoiden kanssa. Sitä ei välttämättä tarvita, mutta se poistaa turhan huolen. Myös vanhemman kannattaa huomioida, että lapsi voi päätyä syliin, olalle tai lähelle kasvoja. Perhekuva syntyy usein juuri siitä läheisyydestä.
Kaikkien ei tarvitse katsoa kameraan
Klassinen kuva, jossa jokainen katsoo kameraan, on monelle tärkeä ja se pyritään ottamaan kuvauksen aikana. Se ei kuitenkaan ole ainoa onnistunut kuva. Joskus kaikkein koskettavin otos syntyy, kun vanhempi katsoo lastaan, sisarukset nauravat keskenään tai pieni lapsi painaa päänsä turvallisesti olkapäätä vasten.
Erityisesti pienten lasten kanssa kuvaus etenee tilanteen mukaan. Lyhyet hetket, liike, sylittely ja pienet tauot ovat osa hyvää työskentelyä. Jos lapsi ei halua heti istua paikallaan, häntä ei tarvitse pakottaa. Kun kuvaaja antaa tilanteelle tilaa, myös odottamaton ilme tai ele voi muuttua muistoksi, jota perhe katsoo myöhemmin erityisellä lämmöllä.
Kuvaajalla on aikaa nähdä perheenne
Ammattikuvaajan työ ei ole vain kameran käyttöä. Se on valon lukemista, ilmeiden ennakointia ja kykyä rakentaa tunnelma, jossa ihmiset voivat unohtaa olevansa kuvattavina. Lapsiperheen kuvaus vaatii lisäksi kärsivällisyyttä ja herkkyyttä: joskus kuva syntyy heti, joskus paras hetki löytyy vasta, kun alkujännitys on vaihtunut uteliaisuuteen.
Atelier Nyblinissä perhekuvaus toteutetaan viidennen sukupolven studioperinteen, palkitun muotokuvaosaamisen ja henkilökohtaisen palvelun varassa. Vuodesta 1877 jatkunut työ näkyy arvostuksena jokaista kuvattavaa kohtaan. Perhe ei ole kuvaajalle vain ryhmä järjesteltäviä ihmisiä, vaan ainutkertainen kokonaisuus, jonka yhteys pyritään tallentamaan rehellisesti ja kauniisti.
Kuvaajalle voi kertoa etukäteen toiveista: haluatteko kuvan, joka sopii isovanhemmille annettavaksi, seinälle kehystettäväksi tai perhealbumiin? Onko tärkeää saada sisaruksista yhteiskuva, vanhemmista kahdenkeskinen muotokuva vai rauhallinen kuva koko perheestä? Kun toiveet ovat tiedossa, kuvausta voidaan suunnata niiden mukaan. Samalla kannattaa jättää tilaa myös hetkille, joita ei voinut etukäteen käsikirjoittaa.
Kun lapsella on vaikea päivä
Kaikki kuvauspäivät eivät ala parhaalla mahdollisella tuulella. Lapsi voi ujostella, harmistua väärästä sukasta tai päättää, ettei hymyile kenellekään. Se ei merkitse, että kuvaus olisi epäonnistunut. Vanhemman ei tarvitse pyytää anteeksi lapsen reaktioita tai yrittää viihdyttää häntä tauotta.
Usein paras tapa on hidastaa. Lapsi saa katsella ympärilleen, olla sylissä ja kuunnella. Kuvaaja seuraa tilannetta ja etsii otolliset hetket. Myös vakava ilme on arvokas ilme. Kaikkien lasten persoona ei näy äänekkäänä nauruna, eikä kuvasta tarvitse tehdä toisenlaista kuin lapsi luonnostaan on.
Jos perheessä on useampi lapsi, heidän välisensä dynamiikka saa näkyä. Sisarusten läheisyys voi olla hellää, vauhdikasta tai hieman pilkettä silmäkulmassa. Täysin samanlaisia lapsia ei ole, eikä heidän tarvitse näyttää kuvassa samanlaisilta. Hyvä perhepotretti tuntuu omalta juuri siksi, että siinä on perheen todellinen luonne.
Kuvasta tulee osa kodin tarinaa
Puhelimeen kertyy paljon kuvia, ja niiden arvo on suuri. Silti harkittu studiomuotokuva tarjoaa jotakin erilaista. Se on kuva, jonka äärelle pysähdytään, joka kehystetään tai annetaan lahjaksi. Vuosien kuluttua siitä huomaa yksityiskohtia, jotka arjessa jäivät huomaamatta: pienen käden koon, sisarusten samanlaiset silmät, vanhemman katseen ja sen, miten lähellä toisia silloin oltiin.
Perhekuvausta ei tarvitse odottaa siihen asti, että kaikki on valmista. Elämä ei yleensä ole. Kuvaus kannattaa varata silloin, kun haluatte muistaa tämän ajan sellaisena kuin se on – keskeneräisenä, rakastettavana ja kokonaan omana.
Paluu blogiin